Kuittipakko: kenelle se kuuluu ja mitä laiminlyönnistä seuraa

Raja on 10 000 euron liikevaihto

Lain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan liike- ja ammattitoimintaan, jos toiminnan tilikauden liikevaihto on enemmän kuin 10 000 euroa. Alle tuon rajan jäävä toiminta ei kuulu kuitintarjoamisvelvollisuuden piiriin.

Raja koskee tilikauden liikevaihtoa, ei yksittäistä myyntiä. Kasvava toiminta siirtyy siis velvollisuuden piiriin kesken toiminnan, eikä siitä tule erillistä ilmoitusta.

Velvollisuus koskee käteistä ja siihen rinnastettavaa

Lain 4 §: elinkeinonharjoittajan on tarjottava ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Korttimaksu on käytännössä tällainen rinnastettava maksutapa.

Sana on tarjottava, ei antaa. Kuitti on tarjottava jokaisesta myynnistä; ostaja saa jättää sen ottamatta. Laki sallii myös sähköisen kuitin.

Kuitissa on oltava viisi tietoa

Lain 4 § luettelee pakolliset tiedot tyhjentävästi:

• elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus
• kuitin antamispäivä
• kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto
• myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
• tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain

Viides kohta on se, joka kaatuu käsin

Alv on eriteltävä verokannoittain. Jos myyt samalla kuitilla ruokaa ja anniskeltua alkoholia, kuitilla on oltava kaksi verokantaa erikseen — ei yhtä yhteissummaa. Kassajärjestelmä tekee tämän automaattisesti vain jos verokanta on asetettu tuotteelle eikä tuoteryhmälle.

Tunnistenumero tarkoittaa juoksevaa numerointia. Käsin kirjoitetussa kuitissa se on inhimillisen virheen paikka; koneellisesti se on itsestäänselvyys.

Neljä poikkeusta

Lain 3 §:n mukaan lakia ei sovelleta:

• automaatista tapahtuvaan myyntiin
• arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan
• markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
• sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa

Laiminlyönnistä on säädetty maksu

Lain 6 §:n mukaan valvontaviranomainen voi määrätä laiminlyöntimaksun, jonka määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1 000 euroa. Suuruutta arvioitaessa otetaan huomioon menettelyn laatu ja toistuvuus sekä sen tavaran tai palvelun arvo, jota laiminlyönti koskee.

Valvojia on 5 §:n mukaan useampi: Verohallinto ja poliisi, ja anniskelupaikassa lisäksi aluehallintovirasto. Valvojalla on oikeus tehdä koeostoja, jos on perusteltua syytä epäillä lakia rikotun.

Usein kysyttyä